ISO 14001

joulu 16 2025

ISO 14001 -sertifiointi

ISO 14001 -sertifiointi: Kattava opas prosessista, hyödyistä ja vaatimuksista

ISO 14001 on kansainvälinen standardi ympäristöjärjestelmille. Se ei ole vain sertifikaatti, vaan strateginen johtamisen työkalu, joka auttaa organisaatiota tunnistamaan ja hallitsemaan ympäristövaikutuksiaan, parantamaan suorituskykyään ja saavuttamaan liiketoiminnallisia etuja, kuten kustannussäästöjä ja parempaa riskienhallintaa.

Monelle yritysjohtajalle ympäristöasiat näyttäytyvät usein monimutkaisena vyyhtenä vaatimuksia, raportointia ja potentiaalisia kustannuksia. Ne tuntuvat olevan erillinen osa-alue, joka on hoidettava pois päiväjärjestyksestä, jotta voidaan keskittyä ”oikeaan” liiketoimintaan. Mutta mitä jos ajattelisitkin asiaa toisin? Entä jos järjestelmällinen ote ympäristöasioihin ei olisikaan kuluerä, vaan yksi parhaista tavoista tehostaa toimintaa, hallita riskejä ja rakentaa kestävää kilpailuetua?

Juuri tähän ajatukseen perustuu maailman tunnetuin ympäristöjohtamisen standardi, ISO 14001. Se tarjoaa selkeän ja testatun viitekehyksen, jonka avulla ympäristönäkökulmat voidaan integroida osaksi päivittäistä liiketoimintaa ja strategista päätöksentekoa – tavalla, joka tuottaa aitoa arvoa. Se ei sanele, miten yrityksesi tulee toimia, vaan antaa työkalut oman toiminnan jatkuvaan parantamiseen. Pureudumme nyt siihen, mitä ISO 14001 käytännössä tarkoittaa, miten sen avulla voidaan saavuttaa konkreettisia hyötyjä ja miten sen vaatimukset muutetaan toimivaksi osaksi yrityksesi arkea.

Miksi ympäristöjärjestelmä on enemmän kuin pelkkä sertifikaatti seinällä?

Se on strateginen työkalu, ei pakollinen paha

Monesti kuulee ajateltavan, että ISO 14001 on vain yksi lisävaatimus muiden joukossa – byrokraattinen velvoite, joka on hoidettava, jotta tietyt asiakkaat tai sidosryhmät ovat tyytyväisiä. Tämä on kuitenkin kapea ja vanhanaikainen näkemys. Todellisuudessa hyvin rakennettu ympäristöjärjestelmä on yksi tehokkaimmista työkaluista johdon käsissä. Se tuo systemaattisen lähestymistavan toimintaan, joka on aiemmin saattanut olla hajanaista ja reaktiivista. Se pakottaa tunnistamaan liiketoiminnan kannalta olennaiset ympäristöriskit, mutta mikä tärkeintä, se auttaa näkemään myös mahdollisuudet: mistä syntyy säästöjä, miten prosesseja voidaan tehostaa ja miten vastuullisuus voi kääntyä kilpailueduksi.

Miten ISO 14001 liittyy yrityksesi ydinliiketoimintaan?

Ympäristöjohtaminen ei ole erillinen saareke, jota hoitaa yksi henkilö toimiston nurkassa. Parhaimmillaan se on täysin integroitu yrityksen strategiaan ja päivittäisiin prosesseihin. Ajattele sitä kuten taloushallintoa: et johda yritystäsi ilman selkeää kuvaa tuloista, menoista ja kassavirrasta. Vastaavasti ISO 14001 tarjoaa järjestelmän, joka tuottaa luotettavaa tietoa toimintasi ympäristövaikutuksista. Tämä tieto auttaa tekemään parempia päätöksiä niin tuotannossa, logistiikassa, hankinnoissa kuin tuotekehityksessäkin. Kun ymmärrät, mistä materiaalivirrat, energiankulutus ja päästöt syntyvät, voit alkaa johtaa niitä tehokkaasti – ja se näkyy suoraan myös viivan alla.

Muutakin kuin vain vihreä leima: ISO 14001:n konkreettiset hyödyt

Vaikka sertifikaatti seinällä voi parantaa yrityskuvaa, sen todellinen arvo piilee syvemmällä. Kun ympäristöjärjestelmä rakennetaan aidosti liiketoimintaa tukevaksi, se alkaa tuottaa mitattavia tuloksia, jotka näkyvät myös taloudellisissa mittareissa. Kyse on järjestelmällisestä toiminnan parantamisesta, ei vain ulkokuoren kiillottamisesta.

Kustannussäästöt tehostamisen kautta

Tämä on usein ensimmäinen ja konkreettisin hyöty. ISO 14001 -prosessi pakottaa yrityksen tarkastelemaan omaa toimintaansa kriittisesti: mihin energiaa kuluu, missä syntyy jätettä ja miten raaka-aineita käytetään? Tämän analyysin pohjalta löytyy lähes aina tehostamisen paikkoja. Pienentynyt energiankulutus, vähentynyt materiaalihävikki ja optimoitu jätehuolto eivät ole ainoastaan ympäristötekoja, vaan ne ovat suoria säästöjä, jotka parantavat yrityksen kannattavuutta.

Riskienhallinta ja maineen suojaaminen

Mitä tapahtuisi, jos tuotannossa sattuisi päästö- tai kemikaalivahinko? Mitkä ovat lainsäädännön vaatimukset, jotka meidän on täytettävä nyt ja tulevaisuudessa? Toimiva ympäristöjärjestelmä auttaa tunnistamaan nämä riskit etukäteen ja luomaan toimintamallit niiden hallitsemiseksi. Se on kuin vakuutus, joka suojaa yllättäviltä kustannuksilta, viranomaissanktioilta ja mainehaitoilta. Proaktiivinen riskienhallinta on aina edullisempaa kuin kriisien sammuttelu.

Uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kilpailuetu

Yhä useammin ISO 14001 -sertifikaatti ei ole enää vain ”hyvä lisä”, vaan pääsylippu neuvottelupöytään. Monet suuret yritykset ja julkiset toimijat vaativat sen alihankkijoiltaan ja kumppaneiltaan. Sertifiointi viestii luotettavuudesta, vastuullisuudesta ja järjestelmällisestä laadusta. Se voi avata ovia uusiin asiakkuuksiin ja markkinoille, joihin ilman sitä olisi vaikea päästä. Vastuullisuus ei ole enää vain markkinointilause, vaan yhä useammin kova liiketoiminnallinen vaatimus.

Miten ISO 14001 -sertifikaatti hankitaan? Matka suunnittelusta auditointiin

Sertifiointiprosessi voi kuulostaa raskaalta, mutta kun sen pilkkoo selkeisiin vaiheisiin, se muuttuu hallittavaksi projektiksi. Kyse on ennen kaikkea järjestelmällisestä etenemisestä, jossa jokainen askel rakentuu edellisen päälle. Tärkeintä ei ole nopeus, vaan se, että järjestelmästä tulee aidosti oma ja toimiva.

Nykytilan arviointi: Rehellinen katse peiliin

Kaikki alkaa nykytilan kartoituksesta. Tämä on eräänlainen inventaario, jossa selvitetään, mitä ympäristöasioiden hallintaan liittyviä käytäntöjä yrityksessä jo on – usein enemmän kuin aluksi ajatellaankaan. Onko teillä jo jätelajitteluohjeet? Seurataanko energiankulutusta? Onko kemikaaliluettelot ajan tasalla? Tässä vaiheessa tunnistetaan olemassa olevat vahvuudet ja ne osa-alueet, joissa toiminta ei vielä vastaa ISO 14001 -standardin vaatimuksia. Tämä ”kuiluanalyysi” luo pohjan koko projektille.

Projektin suunnittelu: Aseta tavoitteet ja varaa resurssit

Kun tiedetään, mistä lähdetään ja mitä puuttuu, on aika tehdä suunnitelma. Kuten mikä tahansa onnistunut liiketoimintaprojekti, myös ympäristöjärjestelmän rakentaminen vaatii selkeät tavoitteet, realistisen aikataulun, budjetin ja nimetyn projektivastaavan. Kuka johtaa projektia? Ketä tarvitaan mukaan eri osastoilta? On olennaista, että johto on sitoutunut hankkeeseen ja varmistaa tarvittavat resurssit, olipa kyse sitten ajasta tai rahasta.

Järjestelmän rakentaminen ja jalkautus

Tämä on projektin käytännön toteutusvaihe. Tässä kohtaa luodaan ja dokumentoidaan tarvittavat prosessit, ohjeet ja toimintamallit. Tavoitteena ei ole tuottaa paksua manuaalia, joka jää hyllyyn pölyttymään, vaan selkeitä ja käytännönläheisiä työkaluja arjen työhön. Keskeinen osa tätä vaihetta on henkilöstön osallistaminen ja kouluttaminen. Jotta järjestelmä toimisi, jokaisen organisaatiossa on ymmärrettävä oma roolinsa ja vastuunsa ympäristötavoitteiden saavuttamisessa.

Sisäinen auditointi ja valmistautuminen

Ennen ulkopuolisen sertifioijan kutsumista paikalle on syytä pitää kenraaliharjoitus. Sisäisessä auditoinnissa tarkastetaan, toimiiko rakennettu järjestelmä käytännössä ja vastaako se standardin vaatimuksia. Se on erinomainen tilaisuus löytää ja korjata mahdolliset puutteet rauhassa. Myös johdon katselmus on tärkeä osa tätä vaihetta: siinä johto arvioi järjestelmän toimivuutta ja sen tuloksia suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Kun nämä on tehty, yritys on valmis varsinaiseen sertifiointiauditointiin.

Kenelle ISO 14001 sopii – ja milloin se ei ole vaivan arvoista?

Vaikka ISO 14001 on universaali standardi, on rehellistä todeta, ettei se ole kaikille yrityksille oikea ratkaisu jokaiseen tilanteeseen. Kuten minkä tahansa strategisen työkalun kohdalla, sen arvo riippuu täysin organisaation tavoitteista, resursseista ja ennen kaikkea todellisesta sitoutumisesta. On tärkeämpää ymmärtää oma lähtökohta kuin rynnätä sertifiointiin pelkän trendin vuoksi.

Sopii yllättävän monelle – kunhan tahtotila on oikea

Yksi yleisimmistä harhaluuloista on, että ISO 14001 olisi vain suurten teollisuusyritysten tai tuotantolaitosten heiniä. Tämä ei pidä paikkaansa. Standardi on suunniteltu skaalautuvaksi, mikä tarkoittaa, että sen periaatteet soveltuvat yhtä lailla viiden hengen asiantuntijaorganisaatioon kuin sadan hengen konepajaan. Keskeistä ei ole toimiala tai henkilöstön määrä, vaan yrityksen tahtotila.

Standardi on erinomainen työkalu, kun:

Yritys haluaa systematisoida toimintaansa. Jos ympäristöasiat ovat nyt hajallaan ja niitä hoidetaan satunnaisesti, järjestelmä tuo kaivattua rakennetta ja selkeyttä.
Asiakkaat tai sidosryhmät sitä vaativat. Yhä useammin sertifikaatti on edellytys tarjouskilpailuissa ja hankintaketjuissa menestymiselle.
Halutaan ennakoida riskejä. Johto ymmärtää, että ympäristölainsäädännön, energian hinnan tai maineriskien hallinta vaatii proaktiivista otetta.
Toiminnassa nähdään selkeitä tehostamisen paikkoja. Jos on tunne, että materiaalia, energiaa tai resursseja menee hukkaan, järjestelmä auttaa tunnistamaan ja poistamaan näitä tehottomuuksia.

Milloin kannattaa vielä harkita?

Toisaalta on tilanteita, joissa sertifiointiprojektin aloittaminen ei välttämättä ole järkevää. Tämä ei tarkoita, etteikö ympäristöasioilla olisi väliä, vaan että ajoitus tai resurssit eivät ole kohdallaan onnistuneelle toteutukselle.

On hyvä pysähtyä miettimään, jos:

Johdon sitoutuminen puuttuu. Jos ylin johto näkee projektin vain pakollisena kuluna tai markkinointitemppuna eikä ole valmis osoittamaan sille aikaa ja resursseja, tuloksena on todennäköisesti vain mappeja hyllyssä – ei toimivaa järjestelmää.
Yrityksen perusprosessit ovat täysin sekaisin. Ympäristöjärjestelmä rakennetaan olemassa olevien prosessien päälle. Jos yrityksen ”perustukset” ovat hatarat, on parempi laittaa ensin ne kuntoon.
Resurssit ovat äärimmäisen tiukalla. Vaikka järjestelmä tuo pitkällä aikavälillä säästöjä, sen rakentaminen vaatii alkuun investoinnin sekä aikaa että rahaa. Jos yritys kamppailee selviytymisestä, voi olla viisaampaa keskittyä ensin akuuteimpien haasteiden ratkaisuun.

Tärkeintä on muistaa, että tavoitteena on luoda työkalu, joka *auttaa* liiketoimintaa, ei rasite, joka vaikeuttaa sitä.

syys 29 2025

Miten ISO 14001 rakentaa ympäristöystävällistä liiketoimintaa

Monet organisaatiot pohtivat, kuinka ne voisivat samanaikaisesti parantaa ympäristövastuutaan ja tehostaa liiketoimintaansa. Yksi keskeinen ratkaisu tähän on kansainvälinen, ISO 14001-sertifikaatti, joka tarjoaa rakenteen ja ohjeistuksen ympäristöasioiden järjestelmälliseen hallintaan. Kyse ei ole pelkästä muodollisuudesta, vaan sertifikaatti voi toimia merkittävänä tukena yrityksille, jotka tavoittelevat kestävää ja pitkäjänteistä menestystä. Nykyisessä toimintaympäristössä, jossa ympäristötietoiset kumppanit, kuluttajat ja viranomaiset asettavat yhä tiukempia vaatimuksia. Tähän ISO 14001 tarjoaa organisaatiolle huomattavan kilpailuedun.

Mikä on ISO 14001 ja miten se toimii?

ISO 14001:n määritelmä ja lähtökohdat

ISO 14001 on maailmanlaajuisesti tunnettu ympäristöjohtamisen standardi, joka tarjoaa työkaluja ja ohjeistuksia yrityksille niiden ympäristövaikutusten hallitsemiseksi. Tämä standardi auttaa kehittämään systemaattisia käytäntöjä, joiden avulla yritykset voivat pienentää ympäristöriskejään sekä hyödyntää uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Miten ISO 14001 toimii käytännössä?

Standardi tarjoaa yrityksille rungon, jonka mukaan ne voivat perustaa ympäristöhallintajärjestelmänsä. Tämä järjestelmä auttaa tunnistamaan ja hallitsemaan ympäristöasioihin liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia kaikilla liiketoiminnan osa-alueilla. ISO 14001 pyrkii jatkuvasti parantamaan organisaation ympäristösuoritusta.

Keskeiset vaiheet:

Ympäristöpoliitikan kehittäminen – määrittää organisaation ympäristötavoitteet
Suunnittelu – identifioi riskit ja mahdollisuudet sekä miten niitä hallitaan
Toimeenpano – toteuttaa käytännön toimenpiteitä tavoitteiden saavuttamiseksi
Seuranta – mittaa ja arvioi ympäristösuoritusta
Jatkuva parantaminen – optimoi järjestelmää perustuen seurantatuloksiin

Järjestelmä ei ole staattinen, vaan se mukautuu yrityksen muuttuvien tarpeiden mukaan, mahdollistaen joustavan ja tehokkaan ympäristöjohtamisen.

ISO 14001:n hyödyt ympäristöystävällisyydelle

Pienemmät ympäristövaikutukset

Yksi merkittävimmistä ISO 14001 -standardin hyödyistä on sen kyky auttaa yrityksiä vähentämään ympäristövaikutuksiaan. Tunnistamalla ja hallitsemalla ympäristöriskejä tehokkaasti, yritykset voivat leikata päästöjään, vähentää jätteen määrää ja parantaa resurssitehokkuuttaan.

Kustannussäästöt ja tehokkuus

Ympäristöystävällisyys ja taloudellisuus voivat kulkea käsi kädessä. ISO 14001 -standardin mukaiset käytännöt voivat johtaa merkittäviin kustannussäästöihin esimerkiksi pienentyneiden energiakustannusten tai parannetun materiaalikäytön kautta. Tämän seurauksena ympäristön vaikutusten optimointi ei pelkästään auta säästämään planeettaa, vaan myös vahvistaa yrityksen tulosta.

Yritysmaineen ja kilpailukyvyn parantaminen

Ympäristövastuullisuus on yhä tärkeämpi tekijä asiakkaiden ja sidosryhmien silmissä. Todistettu ISO 14001 -sertifikaatti voi lisätä yrityksen luotettavuutta ja houkuttelevuutta markkinoilla, mikä voi johtaa uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin ja asiakassuhteiden vahvistumiseen.

Tunnustettu vastuullisuus
Markkinointietu ja erottuminen kilpailijoista
Vahvempien sidosryhmäsuhteiden rakentaminen

Kun tavoitteena on pitkäaikainen menestys, ympäristöystävällisyys on paitsi moraalinen velvollisuus myös viisas osa liiketoimintastrategiaa.

ISO 14001:n käyttöönotto yrityksessä

Aloitusvaihe ja suunnittelu

Aloitusvaiheessa on tärkeää kartoittaa, missä nykytilassa yrityksen ympäristöasioiden hallinta on. Tämä prosessivaihe sisältää ympäristönäkökohtien arvioinnin ja merkittävimpien riskien tunnistamisen. Kehittämällä selkeän ympäristöpoliittisen suunnitelman, yritykset voivat asettaa konkreettisia tavoitteita ja toimia niiden saavuttamiseksi.

Toteutus ja työntekijöiden sitouttaminen

Tehokas toteutus vaatii koko organisaation sitoutumista. Koulutus ja ajantasainen tiedon jakaminen ovat avainasemassa, jotta työntekijät voivat ymmärtää ja omaksua ympäristöponnisteluiden tärkeyden. Motivoimalla henkilökuntaa ja havaitsemalla parannusmahdollisuudet voidaan viedä järjestelmä tehokkaasti toimintaan.

Seuranta ja jatkuva parantaminen

Kun ISO 14001 -järjestelmä on käytössä, on tärkeää seurata ympäristösuorituskyvyn kehittymistä säännöllisesti. Tämä sisältää KPI-mittareiden arvioinnin ja sisäisten auditointien toteuttamisen. Palaute ja kehitysmahdollisuuksien raportointi auttavat sopeuttamaan järjestelmää, jotta se pysyy ajan tasalla ja tukee organisaation kasvavia ympäristötavoitteita.

Johdon sitoutuminen
Säännöllinen auditointi ja raportointi

Onnistunut järjestelmän käyttöönotto ei ole pelkästään tekninen muutos, vaan myös kulttuurin muutos, jossa koko organisaatio jakaa yhteisen vision kohti kestävämpää tulevaisuutta.

Haasteet ISO 14001:n käyttöönotossa

Alkuinvestointien ja resurssien hallinta

ISO 14001 -standardin käyttöönotto saattaa aluksi tuntua vaativalta prosessilta, erityisesti pienille ja keskikokoisille yrityksille. Alkuinvestoinnit vaativat resursseja ja aikaa, mikä voi olla merkittävä este. On tärkeää suunnitella huolellisesti ja varmistaa, että käytettävissä olevat resurssit tukevat käyttöönottoa.

Sisäinen vastustus ja muutosvastarinta

Ympäristöjohtamisen periaatteiden integroiminen yrityksen kulttuuriin voi kohdata sisäistä vastustusta. Kaikki työntekijät eivät välttämättä näe muutosta positiivisena, ja vanhoista toimintatavoista luopuminen voi olla haastavaa. Avoin viestintä ja henkilöstön mukaan ottaminen alusta alkaen voivat helpottaa siirtymävaihetta.

Monimutkaiset säädökset ja vaatimukset

Yritykset voivat kokea haasteita navigoidessaan monimutkaisissa ympäristösäädöksissä ja standardivaatimuksissa. Tämä edellyttää syvällistä ymmärrystä lainsäädännöstä ja sääntelyvaatimuksista. Siksi on suositeltavaa käyttää asiantuntijoita ja konsultteja, jotka voivat auttaa selkeyttämään ja yksinkertaistamaan prosessia.

Resurssien priorisointi
Muutosjohtaminen
Asiantuntijatukeen luottaminen

Vaikka ISO 14001 -standardiin liittyy haasteita, ne eivät ole ylitsepääsemättömiä. Panostamalla suunnitteluun ja viestintään sekä hyödyntämällä asiantuntijatukea, yritys voi onnistuneesti viedä muutokset läpi ja nauttia pitkäaikaisista hyödyistä.

Tulevaisuuden näkymät ja ISO 14001:n merkitys liiketoiminnassa

Kestävän kehityksen haasteet ja mahdollisuudet

Kun ilmastonmuutos ja ympäristökysymykset ovat yhä suurempi prioriteetti kaikilla yhteiskunnan aloilla, yritykset kohtaavat sekä haasteita että mahdollisuuksia. ISO 14001 tarjoaa selkeän tien kestävään liiketoimintaan integroiden ympäristövastuullisuuden osaksi yrityksen ydintoimintaa. Tulevaisuudessa tämä voi olla merkittävä kilpailuetu.

Teknologian rooli ympäristöjohtamisessa

Teknologian kehitys voi tukea ja edistää ISO 14001:n ympäristöjohtamisstrategioita. Digitalisaation avulla yritykset voivat kerätä tarkempaa dataa ja analysoida ympäristövaikutuksiaan entistä tehokkaammin. Automatisoidut raportointityökalut ja kehittyneet seurantaohjelmistot ovat osa tulevaisuuden integroivaa ympäristöjohtamista.

ISO 14001:n jatkuva kehitys

Standardin jatkuva kehittäminen ja päivittäminen takaavat, että se vastaa alati muuttuvaa liike- ja sääntely-ympäristöä. Tämä takaa, että organisaatiot voivat sopeutua tehokkaasti uusiin vaatimuksiin ja markkinaolosuhteisiin, säilyttäen kilpailukykynsä myös tulevaisuudessa.

Ilmastonmuutoksen vaikutusten hallinta
Digitalisaation hyödyntäminen
Standardin kehittyminen ja päivitykset

Yhteenvetona voi todeta, että ISO 14001 ei ole pelkästään nykyhetken ratkaisu, vaan myös tärkeä osa organisaation pitkän aikavälin strategiaa. Yritykset, jotka omaksuvat tämän standardin, ovat valmiita kohtaamaan tulevaisuuden ympäristöhaasteet ja hyödyntämään markkinoiden vihreän kehityksen tarjoamat mahdollisuudet.

syys 25 2025

Joustava yritys vai täysin tuuliajolla?

Joustavuus vai johtamisjärjestelmä…

Aina välillä tarjotessani konsulttipalveluja johtamisjärjestelmän rakentamiseen, kuulen yritysjohtajilta kommentteja siitä, miten yrityksen toiminta on niin ”joustavaa”, ettei tätä ”joustavuutta” voida pilata yhtenäisellä ja dokumentoidulla johtamisjärjestelmällä.

…vai vain lisähaasteita…

Todellinen joustavuus asiakaspalvelussa on aito ja hyvä myyntiargumentti. Kuitenkin yrityksen on vaikeaa toimia aidon joustavasti säilyttäen kannattavuuden, hyvän asiakaslaadun ja henkilöstön tyytyväisyyden, elleivät sen johtamisen prosessit ole kunnossa. Valitettavan usein henkilöstö joustaa äärirajoilleen, kunnes yhtäkkiä ei enää joustakaan. Usein joustamisen tarve vielä kasaantuu vain muutamille tunnollisille perälaudan varmistajille ilman, että yrityksen johto sitä tiedostaa niin kauan, kun kaikki sujuu näennäisen hyvin.

… vai sittenkin johtamisjärjestelmä?

Jotta yritys voi oikeasti toimia joustavasti, pitää sen prosessien olla hyvin tunnistettuja ja harjoiteltuja, riskit ja eri toimintojen väliset riippuvuudet hallittuja ja vastuut selkeitä. Ulkoiset kelin muutokset ja reittimuutokset edellyttävät huomattavasti parempaa ennakkovalmistelua ja osaamista kuin vakio kelissä alun perin suunnitellulla reitillä kulkeminen. Kun lähdetään veneellä rannasta, miehistön pitäisi olla hyvin harjoitellut tehtävänsä, tehtävänjako ja tuuraukset selviä, varusteet kunnossa, riskeihin varauduttu monenlaisilla varmistus- ja pelastautumisvälineillä ja niiden käyttöä harjoiteltu. Jokainen tunnistaa miten oma tekeminen vaikuttaa muiden tekemiseen. Kippari seuraa jatkuvasti ympäristön muutoksia ja niiden vaikutusta veneen kulkuun ja miehistön tehtäviin ja antaa tarvittaessa muutoskäskyjä.

Näennäisjoustavuus

Valitettavan usein ”joustavuutta” käytetään tekosyynä siihen, ettei vastuita ja pelisääntöjä tarvitse sopia, muutoksia ennakoida ja niihin varautua. ”Joustava” toiminta ilman pelisääntöjä on suomeksi sanottuna sähläystä. ”Joustavuus” yhdessä toiminnossa aiheuttaa aina muutoksia myös muualla ja usein myös ylimääräistä työtä, sähläystä ja virheitä. Yhden vapaus on aina pois jonkun toisen vapaudesta. Lopputuloksena on hallitsematon työkuorma, kiristynyt ilmapiiri ja iso riski virheisiin. Ja usein niitä burn outin rajamailla keikkuvia ”perälaudan varmistajia”.

Onko teidän yrityksenne aidosti joustava vai näennäisjoustavuuden tuuliajolla? Tunnistatko yrityksesi perälaudan varmistajat? Onko tarpeen kartoittaa johtamisjärjestelmän nykytilanne?

Saanko auttaa?

joulu 20 2024

Riskeistä mahdollisuuksiin

Kirjoitin viime vuodenvaihteen blogissani riskien hallinnasta ja varautumisesta. Siitähän nämä konsultoimani johtamisjärjestelmätkin lähtevät – riskiperusteinen lähestymistapa on kaikkien standardien a ja o. Nyt on ihan valtiovallalta tullut kootut ohjeet varautumiseen. Tärkeitä asioita tietysti, mutta…

Pitää etsiä myös mahdollisuuksia

…tuntuu, että riski- ja mörköajattelua tulee joka tuutista jo ihan liikaa. Yhdessä loppuvuoden auditoinnissa koin itse pienen herätyksen, kun auditoija huomautti, että laatujärjestelmässä mahdollisuudet pitää käsitellä täsmälleen samalla intensiteetillä kuin riskitkin. Loistava huomautus. Ja tämä huomautus ei siis mitenkään koskenut auditoitavan yrityksen toimintaa vaan minun rakentamani järjestelmän rakennetta, minkä olen vuosien saatossa oppinut muualta tulleista vaatimuksista. Pieni huomautus, joka herätti kuitenkin syvemmin miettimään sekä omaa toimintaa että yleisesti yritysten tilaa Suomessa tällä hetkellä.

Pelkkä riskien välttäminen ei vie eteenpäin

Onneksi Suomessa on paljon yrityksiä, jotka jatkuvasti miettivät uusia mahdollisuuksia ja uskaltavat myös ottaa riskejä. Valitettavan paljon on myös toisenlaisia, kokonaan poteroituneita yrityksiä. Kaikkein laiskimmin toimintaansa kehittävät yritykset, joilla menee ”ihan hyvin”. Jo saavutetun menettämisen riski nähdään helposti isompana kuin uusien asioiden tuomat mahdollisuudet. Riskit pitää tietysti tunnistaa, ettei tehdä pölhöjä. Faktat tulee olla selvillä. Pelkällä jatkuvalla riskien välttämisellä mennään kuitenkin pikkuhiljaa taaksepäin.

Viimeisimmissä Suomen talousennusteissa kummasteltiin sitä, että kuluttajat Suomessa ovat enemmän alkaneet säästää pahan päivän varalle kuin kuluttaa, eikä talouskasvu siksi lähde liikkeelle. Eivätkä yritykset investoi. En ihmettele yhtään. Lähes kaikki julkinen viestintä ja uutisointi keskittyy tällä hetkellä taantuma- ja kriisiuutisiin. Riskeihin, ei mahdollisuuksiin. Kuitenkin kun miettii minkälaisista kriiseistä viimeiset neljä vuotta on selvitty, minusta pitää ihailla suomalaisten resilienssiä ja sopeutumiskykyä. Korona kohteli useita maita melko yhtäläisesti, mutta Venäjän sanktiot osuivat Suomeen paljon kovemmin kuin moniin muihin maihin. Pakon edessä täällä osataan edelleen toimia ja selviytyä.

Lisää positiivisuutta ja uskallusta

Toivoisin tulevalle vuodelle paljon enemmän positiivisten asioiden ja mahdollisuuksien miettimistä. Riskit ja valmiussuunnitelmat kyllä pysyvät takataskussa käytettäväksi tarvittaessa, mutta ne eivät saisi olla toiminnan ja varsinkin viestinnän ensisijaisina moottoreina. Aiemmassa blogissani (linkki) olen kirjoittanut höpöttelyn, nauramisen ja luppoaikojen tärkeydestä kaikenlaisen uuden kehittämisen edellytyksenä. Luovuus tarvitsee löysää, myös työpaikoilla. Eikä mokaaminen ole niin vakavaa, vakavampaa on se jos ei yritä. ”Muutkin mokaa” olisi oikein hyvä tsemppibiisi tulevalle vuodelle.

Rentoa joulun aikaa ja positiivista ja uusien mahdollisuuksien täyttämää uutta vuotta 2025 teille kaikille!

marras 01 2024

Konsultilla on aina aikaa

Onko konsultti tekijä vai opettaja? Vai jotain siltä väliltä? Tähän kysymykseen törmään omassa työssäni vähän väliä. Asiakkaiden odotukset ainakin vaihtelevat laidasta laitaan.

Kun uusi asiakas tilaa konsultin, alkaa ensin yhteisymmärryksen etsiminen siitä, mitkä ovat tämän asiakkaan odotukset ja halu itse paneutua konsultoitavaan asiaan. Käytännössä tason näkee vasta kun aloitetaan työt. Siksi en koskaan voi myydä esim. johtamisjärjestelmän rakentamista urakkana muuta kuin aloituksen osalta. Avaimet-käteen sertifikaatin tarjoajiakin markkinoilla on, samoin konsultteja, jotka lupaavat laatia yritykselle johtamisjärjestelmän muutamassa päivässä. Jos konsultti yksikseen kirjoittelee omiaan, tuurilla voidaan näin saada jopa ensimmäinen sertifikaatti. Sellainen järjestelmä ei kuitenkaan palvele ketään, eikä sellaista pysty kukaan ylläpitämään.

Aloittaessani konsulttina reilut 10 vuotta sitten, pidin itsestään selvänä asiana, että konsultti perehtyy asiakkaan ongelmiin, potkaisee tarvittavat muutokset käyntiin aluksi vahvasti itse mukana tekien, mutta selvänä tavoitteena tekemisen rinnalla kouluttaa asiakkaan oma henkilökunta huolehtimaan muutoksesta johtuvista asioista jatkossa itse. Joskus kuitenkin törmään odotuksiin siitä, että konsultti tulee ratkaisemaan ongelmat ilman että yrityksessä kenenkään tarvitsisi tehdä tai muuttaa mitään. Ei toimi. Johtamisjärjestelmien rakentamisessa minulta kysytään aina milloin konsultilla olisi aikaa. Turvallisesti voin vastata, että konsultilla on aina aikaa, jos teillä itsellänne on.

Konsultin tärkein tehtävä on tehdä itsensä tarpeettomaksi. Useimmiten näin käykin, mutta hankaluuksia tulee silloin kun asiakas ei oikeasti halua oppia eikä muuttaa mitään omassa toiminnassaan. Laihdutuslääkäreiltä tuttu sanonta: ”jos mikään ei muutu, mikään ei muutu” pitää kutinsa myös yritystoiminnassa. Laihdutuslääkäristä, PT:stä tai yrityskonsultista ei ole hyötyä, jos ei ole itse valmis panostamaan asiaan ja muuttamaan jotain. Ammattilainen antaa hyviä työkaluja ja vinkkejä, auttaa ja ohjaa, mutta varsinainen työ täytyy valitettavasti tehdä itse.

Ja tämä oli todella surkea myyntipuhe 😉.

joulu 18 2023

Tuurilla vai taidolla vuoteen 2024?

Minulta silloin tällöin kysytään, että pitääkö aina maalata piruja seinälle ja miettiä asioita negatiivisuuden kautta… ? Niin – sitä riskien tunnistaminen käytännössä on, pahojen skenaarioiden miettimistä. Konsultoimani ISO -standardin mukaiset johtamisjärjestelmät pohjautuvat kaikki riskiperusteiseen lähestymistapaan. Tunnistetaan ensin riskejä ja mietitään sitten keinoja niiden hallitsemiseksi. Menestys ei ole sattumaa, vaan suunnitelmallisen ja pitkäjänteisen harjoittelun tulos. Hyvällä tuurilla voi toki päästä pitkälle, mutta yhtä hyvin voi olla, ettei pääsekään…

Riskien tunnistaminen vaatii mielikuvitusta

Presidentti Niinistö sanoi jokin aika sitten haastattelussa, että hän patisti työryhmää miettimään kaikkia mahdollisia ilkeyksiä mitä naapuri voisi tehdä ja todella käyttämään mielikuvitustaan. Jos ei mietitä minkälaisia pahoja lopputulemia voisi olla, ei pystytä myöskään varautumaan. Minusta tuo oli ihan hieno ohje. Ei se tarkoita, että pitäisi joka hetki elää peläten, että kaikki pahat lopputulemat toteutuvat, vaan mielestäni ihan päinvastoin. Kun tekee sen mitä voi, voi olla paljon rauhallisemmin mielin.

Viime päivinä hämmennystä on aiheuttanut tutkija Salonius -Pasternakin puheet reserviläisten kuntokuurista ja kotitalouksien varautumisesta. Tutkija käytti mielikuvitustaan. Ukrainan sodan ja siitä seuranneen sähkökriisin alkaessa suomalaiset oma-aloitteisesti hamstrasivat patteriradioita, taskulamppuja, joditabletteja ja kotivaraa. Natoon liittymisen ja jatkuviin sotauutisiin väsymisen jälkeen nuo alkavat vähän unohtua.

Miksi pahoja lopputulemia pitäisi kuvitella?

Minulle riskiperusteinen ajattelumaailma tuntuu jotenkin luontevalta. Ei mielestäni se, että miettii mitä kaikkea voisi sattua, tarkoita että ajattelisi että välttämättä tai todennäköisesti niin sattuisi. Mutta jos on varautunut tunnistettuihin riskeihin, voi paremmin käyttää paukkuja väistämättä eteen tulevien, tunnistamattomien riskien hallitsemiseen. Maailmaa ja elämää ei voi hallita, mutta jokainen voi silti tehdä oman osansa oman ja lähipiirin turvallisuuden ja normaalien toimintojen sujuvuuden parantamiseksi. Koskien yhtä lailla maanpuolustusta, jokapäiväistä kotielämää kuin yritystoimintaa.

Kyberturvallisuuskeskuksen johtajan mukaan jokaisen suomalaisen tärkein maanpuolustustehtävä on pitää omasta tietoturvastaan huolta – koskien sekä yrityksiä että yksityishenkilöitä. Yhtä lailla mielestäni jokaisen velvollisuus on – omien mahdollisuuksiensa mukaan – varautua pitämään huolta itsestään ja lähipiiristään. Jos et itse voi olla auttaja, autat muita parhaiten huolehtimalla siitä, ettei sinusta itsestäsi tule autettava.

Korona, sähkökatkot, Kiinan toimitusvaikeudet ja Venäjän sanktiot ovat antaneet osviittaa siitä, miten valtavan monimutkainen ja riippuvainen toimitusketju elinympäristömme tänään on. Kaikkien yritystoiminnan riskien tunnistaminen on siksi kutakuinkin mahdotonta. Silti on paljon asioita, joita voimme tehdä.

Varautuminen ja ennakointi on riskien hallintaa

Varautuminen ja ennakointi muistuvat mieleen aina silloin kun jotain sattuu omassa lähiympäristössä. Tapaturmaohjeistusta ja toimintatapojen muutoksia tehdään usein vasta sattuneiden onnettomuuksien tai vähintään läheltä piti – tilanteiden seurauksena. Tapaturmatutkinnassa on kuitenkin aina tunnistettavissa hetki, jolloin tapaturma olisi voitu estää tai vähintäänkin sen seurauksia lieventää. Sama asia koskee useimpia muitakin yritystoiminnan riskejä. Mitä riippuvaisempia olemme mistä tahansa yksittäisestä toimittajasta, asiakkaasta, ohjelmistosta, työntekijästä tai mistä tahansa olosuhteesta, sitä paremmin meidän tulisi varautua tälle toimijalle tai olosuhteelle mahdollisesti tapahtuviin riskeihin. Hyvällä tuurilla riskit eivät toteudu. Fiksumpaa olisi toimia taidolla eikä tuurilla.

Mistä me olemme riippuvaisia?

Olisiko teillä alkavana vuonna aikaa istua hetkeksi alas ja miettiä oman yrityksen ja oman toiminnan riskejä? Mistä tai kenestä olemme riippuvaisia? Mitkä asiat ovat meidän toiminnassamme kriittisiä, mikä niitä voisi uhata ja miten siinä tapauksessa pärjäisimme? Oli se sitten myrskyvaurio, tulipalo, pidempi sähkökatko, kyberhyökkäys, satamasaarto, avainasiakkaan tai toimittajan konkurssi tai vaikka avaintyöntekijän paha liukastuminen kadulla. Miten voimme ennakoida näitä riskejä? Mitä riskejä voimme ehkäistä tai ainakin pienentää riskin toteutumisen todennäköisyyttä? Mitä teemme, jos pahin kuitenkin sattuisi? Miten voimme vähentää seurausten vaikutuksia?

Riskienhallinnan harjoittelemisen voi aloittaa kotona tutustumalla osoitteeseen www.72tuntia.fi. Tehdään se mihin voidaan vaikuttaa ja opetellaan sopeutumaan niihin mihin ei voida. Kotona ja töissä. Ennakointi ei ole pessimismiä, vaan järkevää toimintaa. Laastaria kannattaa pitää kaapissa, vaikka sitä ei ikinä toivoisi tarvittavan. Merimies ei toivo myötätuulta vaan opettelee purjehtimaan.

Konsultti toivottaa kaikille oikein mukavaa ja rauhallista joulun aikaa ja turvallista ja menestyksekästä Uutta Vuotta 2024!

Tästä linkistä voit ladata 2024 kalenterin, vaikka työpöydän taustakuvaksi.

joulu 21 2021

Riskeistä vastuullisuuteen vuonna 2022?

Viime vuodenvaihteessa kirjoitin koronan aikana toteutuneista riskeistä ja niiden hallinnasta. Oletus oli tuolloin, että tilanne normalisoituu ”kesään mennessä”. Samaa toivotaan taas, toivottavasti tänä vuonna paremmalla menestyksellä. Nyt odotellaan muutaman päivän päästä olevaa joulua, edelleen epätietoisena siitä uskaltaako sukulaisia tavata vai ei. Tilanne muuttuu hurjan nopeasti, eikä lisääntyvä faktatieto vähennä tuskaa.

Kuvittelin vuosi sitten, että ennen koronaa alkaneet vihreä aalto ja vastuullisuuden korostaminen yritystoiminnassa kokisivat koronan takia isoa takapakkia. Hetkellisesti ilmasto- ja vastuullisuuskysymykset varmaan unohtuivatkin, mutta nopeasti tänä vuonna niihin on palattu entistä isommalla vaihteella. Viime vuonna vääristä jakoperusteista kritisoimani koronatuet ovat ainakin EU -tasolla laajalti kohdistumassa sekä vihreään teknologiaan että vastuullisuuteen ja tasa-arvoon. Hieno asia, jos yrityksiä voidaan kriisin avulla ohjata toimimaan uudella, kestävämmällä tavalla.

ESG -raportointi tulossa

Kestäviä arvoja painotetaan myös muuten kuin yritystuissa. Jouduin jokin aika sitten vastaamaan PK-yritys asiakaan puolesta rahoitusyhtiön esittämiin toiminnan vastuullisuutta koskeviin ns. ESG -riskejä (Environmental, Social and Governance) koskeviin kysymyksiin rahoituspäätöksen edellytyksenä. Joillakin aloilla kuulemma rahoituksen korkoprosentti on suoraan verrannollinen yrityksen vastuullisuusraportoinnin pisteytykseen. Mikä sen parempi ohjausväline kuin raha?

Vastuullisuuden mittaamisen ongelmia

Periaatteessa jokainen osaa varmasti jollakin tasolla määritellä minkälainen toiminta on vastuullista ja kestävää. Erään termin mukaan se tarkoittaa hyvän elämisen mahdollisuuksien säilyttämistä sekä nykyisille että tuleville sukupolville. Mutta kun vastuullisuudesta pitäisi laatia kaikille toimialoille sopiva yleismaailmallinen tai edes kansallinen mittari, mennään melko vaikeisiin asioihin. Vastuullisuuden ja ympäristöarvojen mittaaminen on mutkikasta. Yhtenä esimerkkinä syksyllä esiin tullut ”päästöjä vähentävien” LNG -laivojen supersaastuttavat metaanipäästöt. Absoluuttisten mittarien laatiminen vaatii laaja-alaista tietämystä.

Mittareita pitää osata tulkita

Ehdottoman hyvä asia on kannustaa ympäristöystävällisyyteen ja vastuullisuuteen ja jollakin tavalla niitä pitäisi pystyä myös seuraamaan. Mittarien ja niiden tulkinnan kanssa pitäisi kuitenkin olla varovainen. Miten pisteytetään laittomia ja alipalkattuja ukrainalaisia työntekijöitä epähygienisissä olosuhteissa majoittavat yritykset verrattuna esimerkiksi työntekijöihin kohdistuvaa ahdistelua läpi sormien katsoviin yrityksiin? Voidaanko jälkimmäiselle antaa vastuullisuussertifikaatti sillä perusteella, ettei yrityksessä aktiivisesti tehdä mitään laitonta? Tai sillä perusteella, että jossain muualla tehdään paljon pahempaa?

Vastuullisuuden eri osa-alueita

Vastuullisuusraportointi on isoissa yrityksissä jo arkipäivää ja tulee määrämuotoisena pakolliseksi näille EU:ssa 2023. Myös pienemmiltä yrityksiltä tullaan entistä enemmän kysymään vastuullisuuteen liittyviä kysymyksiä, esim. juuri ESG raportointiin liittyen. Mittaako yritys hiilijalanjälkeään ja onko määritelty siihen liittyviä tavoitteita? Onko ympäristönäkökohta huomioitu yrityksen tuotteen tai palvelun koko elinkaari huomioiden ja etsitäänkö parannuskohteita jatkuvasti ja aktiivisesti? Ovatko yrityksen hallinto ja raportointi läpinäkyviä? Ovatko työntekijöiden terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät toimintatavat ja tavoitteet selkeitä ja noudatetaanko ja seurataanko niitä? Onko eettiset toimintatavat sovittu ja viestitty koko organisaatiossa? Näkyvätkö sovitut toimintatavat yrityksen johtamisessa ja hallinnossa? Seurataanko niiden noudattamista koko yrityksessä?

Vastuullisuuteen liittyvät asiakas- ja rahoittajavaatimukset tulevat varmasti jo tulevana vuonna lisääntymään ja niihin kannattaa pienempienkin yritysten varautua. Lähes kaikkia aloja koskettava työvoimapula on yksi vastuullisen toiminnan lisämotiivi yrityksille. Ihmisiä ja ympäristöä kunnioittava, ”kunnolla” toimiva yritys on hyvässä asemassa kilpailtaessa vähistä työvoimaresursseista. Toivon kuitenkin, että näissä asioissa mennään todellinen toiminta edellä, eikä aleta ensisijaisesti vaatia työläitä uusia mittareita ja sitä kautta vain kikkailemaan mittaamisella ja mittarien manipuloinnilla ilman että mikään oikeasti muuttuu.