• Hyppää pääsisältöön
  • Hyppää alatunnisteeseen

N Consult Oy

Autokal ERP –järjestelmä myynti, käyttöönotto ja koulutus - Laatujärjestelmäkonsultointi ja ylläpito - Johdon konsultointi ja projektityöt - Taloushallinnon, raportoinnin, IT –järjestelmien ja hallinnon muutosprojektit - Työturvallisuuskoulutus ja -konsultointi

  • Etusivu
  • Palvelut
    • Yrityksen kehittäminen ja muutosprojektit
    • Laatujärjestelmäkonsultointi
    • Työturvallisuuskonsultointi
    • Työturvallisuuskoulutus
    • Dokumenttikauppa
  • Autokal
    • Autokal III – johtaminen
    • Autokal III – laadunvarmistus
    • Autokal III – seuranta
    • Autokal III – videot
    • Autokal III – käyttäjät
  • Idea
  • Referenssit
  • Blogi
  • Yhteystiedot

Työturvallisuus

joulu 21 2021

Riskeistä vastuullisuuteen vuonna 2022?

Viime vuodenvaihteessa kirjoitin koronan aikana toteutuneista riskeistä ja niiden hallinnasta. Oletus oli tuolloin, että tilanne normalisoituu ”kesään mennessä”. Samaa toivotaan taas, toivottavasti tänä vuonna paremmalla menestyksellä. Nyt odotellaan muutaman päivän päästä olevaa joulua, edelleen epätietoisena siitä uskaltaako sukulaisia tavata vai ei. Tilanne muuttuu hurjan nopeasti, eikä lisääntyvä faktatieto vähennä tuskaa.

Kuvittelin vuosi sitten, että ennen koronaa alkaneet vihreä aalto ja vastuullisuuden korostaminen yritystoiminnassa kokisivat koronan takia isoa takapakkia. Hetkellisesti ilmasto- ja vastuullisuuskysymykset varmaan unohtuivatkin, mutta nopeasti tänä vuonna niihin on palattu entistä isommalla vaihteella. Viime vuonna vääristä jakoperusteista kritisoimani koronatuet ovat ainakin EU -tasolla laajalti kohdistumassa sekä vihreään teknologiaan että vastuullisuuteen ja tasa-arvoon. Hieno asia, jos yrityksiä voidaan kriisin avulla ohjata toimimaan uudella, kestävämmällä tavalla.

Kestäviä arvoja painotetaan myös muuten kuin yritystuissa. Jouduin jokin aika sitten vastaamaan PK-yritys asiakaan puolesta rahoitusyhtiön esittämiin toiminnan vastuullisuutta koskeviin ns. ESG -riskejä (Environmental, Social and Governance) koskeviin kysymyksiin rahoituspäätöksen edellytyksenä. Joillakin aloilla kuulemma rahoituksen korkoprosentti on suoraan verrannollinen yrityksen vastuullisuusraportoinnin pisteytykseen. Mikä sen parempi ohjausväline kuin raha?

Periaatteessa jokainen osaa varmasti jollakin tasolla määritellä minkälainen toiminta on vastuullista ja kestävää. Erään termin mukaan se tarkoittaa hyvän elämisen mahdollisuuksien säilyttämistä sekä nykyisille että tuleville sukupolville. Mutta kun vastuullisuudesta pitäisi laatia kaikille toimialoille sopiva yleismaailmallinen tai edes kansallinen mittari, mennään melko vaikeisiin asioihin. Vastuullisuuden ja ympäristöarvojen mittaaminen on mutkikasta. Yhtenä esimerkkinä syksyllä esiin tullut ”päästöjä vähentävien” LNG -laivojen supersaastuttavat metaanipäästöt. Absoluuttisten mittarien laatiminen vaatii laaja-alaista tietämystä.

Ehdottoman hyvä asia on kannustaa ympäristöystävällisyyteen ja vastuullisuuteen ja jollakin tavalla niitä pitäisi pystyä myös seuraamaan. Mittarien ja niiden tulkinnan kanssa pitäisi kuitenkin olla varovainen. Miten pisteytetään laittomia ja alipalkattuja ukrainalaisia työntekijöitä epähygienisissä olosuhteissa majoittavat yritykset verrattuna esimerkiksi työntekijöihin kohdistuvaa ahdistelua läpi sormien katsoviin yrityksiin? Voidaanko jälkimmäiselle antaa vastuullisuussertifikaatti sillä perusteella, ettei yrityksessä aktiivisesti tehdä mitään laitonta? Tai sillä perusteella, että jossain muualla tehdään paljon pahempaa?

Vastuullisuusraportointi on isoissa yrityksissä jo arkipäivää ja tulee määrämuotoisena pakolliseksi näille EU:ssa 2023. Myös pienemmiltä yrityksiltä tullaan entistä enemmän kysymään vastuullisuuteen liittyviä kysymyksiä, esim. juuri ESG raportointiin liittyen. Mittaako yritys hiilijalanjälkeään ja onko määritelty siihen liittyviä tavoitteita? Onko ympäristönäkökohta huomioitu yrityksen tuotteen tai palvelun koko elinkaari huomioiden ja etsitäänkö parannuskohteita jatkuvasti ja aktiivisesti? Ovatko yrityksen hallinto ja raportointi läpinäkyviä? Ovatko työntekijöiden terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät toimintatavat ja tavoitteet selkeitä ja noudatetaanko ja seurataanko niitä?  Onko eettiset toimintatavat sovittu ja viestitty koko organisaatiossa? Näkyvätkö sovitut toimintatavat yrityksen johtamisessa ja hallinnossa? Seurataanko niiden noudattamista koko yrityksessä?

Vastuullisuuteen liittyvät asiakas- ja rahoittajavaatimukset tulevat varmasti jo tulevana vuonna lisääntymään ja niihin kannattaa pienempienkin yritysten varautua. Lähes kaikkia aloja koskettava työvoimapula on yksi vastuullisen toiminnan lisämotiivi yrityksille. Ihmisiä ja ympäristöä kunnioittava, ”kunnolla” toimiva yritys on hyvässä asemassa kilpailtaessa vähistä työvoimaresursseista. Toivon kuitenkin, että näissä asioissa mennään todellinen toiminta edellä, eikä aleta ensisijaisesti vaatia työläitä uusia mittareita ja sitä kautOnnellista uutta vuotta 2022ta vain kikkailemaan mittaamisella ja mittarien manipuloinnilla ilman että mikään oikeasti muuttuu.

Kiitokset tästä vuodesta!

Oikein hyvää, vastuullista ja

menestyksellistä uutta vuotta 2022!

Facebooktwittermail

Written by N Consult Oy · Categorized: Blogi, Laatu, Työturvallisuus, Yleinen · Tagged: ESG, vastuullisuus, vastuullisuusraportointi, yritysvastuu

syys 27 2021

Organisaatiokaavio – laatikkoleikkiä vai riskien hallintaa

Laatujärjestelmäkonsultoinnissa törmään jatkuvasti asiakkaiden kommentteihin organisaatiokaavion piirtämisen hyödyttömyydestä ja suorastaan haitallisuudesta. Varsinkin pienissä yrityksissä on tärkeää, että työntekijöillä on monipuolinen osaaminen yrityksen eri toiminnoista. On tärkeää, että kaikki ymmärtävät mitä kaikkea yrityksessä tehdään ja varsinkin miksi. Työntekijät sitoutuvat yrityksessä tehtäviin päätöksiin, kun ovat itse niitä tekemässä. Kaikki nämä toteutuvat hyvin ilman laatikoita. Laatikkoleikki ei ole kovin tarpeellinen silloin kun kaikki sujuu hyvin, asioista on aikaa keskustella ja ihmiset ovat keskenään kutakuinkin samaan mieltä.

Kuka vastaa, eli kenen pitäisi reagoida

Mutta mitä sitten kun näin ei ole? Kun asiat menevät pieleen, jonkun pitää reagoida. Hyvässä ja pahassa. Jos vastuita aletaan selvittää siinä vaiheessa, kun kriisi on päällä, ollaan auttamatta myöhässä. Jos vastuut ovat selvät, voidaan ongelman (ikävän asian) korjaaminen aloittaa heti kun se ilmenee. Kriisitilanteessa laatikkoleikki aina kuitenkin viimeistään alkaa. Aletaan etsiä syyllisiä ja miettiä vastuita, kyräillä kuka hoitaisi tai puuttuisi asiaan, sen sijaan että ryhdyttäisiin viipymättä toimenpiteisiin ongelman korjaamiseksi tai toiminnan sopeuttamiseksi. Akuutti ongelma voi ilmaantua monella eri tavalla. Se voi olla esimerkiksi hankala asiakaspalaute, työntekijän epäasiallinen käytös, tuotantokatkon aiheuttava laiterikko, somehyökkäys, IT järjestelmän toimimattomuus, äkillinen muutos asiakaskunnassa, toimittajissa, tavarakuljetuksissa tai vaikka pandemia, joka vaikuttaa vähän kaikkeen.

ISO 9001 vaatimukset

ISO 9001 standardin mukaan ylimmän johdon on varmistettava, että olennaisiin rooleihin liittyvät vastuut ja valtuudet määritellään, viestitään ja ymmärretään organisaatiossa. Ei siis riitä, että laatikot piirretään, vaan ne pitää ymmärtää. Vastuiden ja valtuuksien pitää totta kai kulkea käsi kädessä. Työnjohdolle ei voida esim. delegoida vastuuta työturvallisuudesta, jos heillä ei ole siihen tarvittavaa valtuutta lakisääteisten suojavälineiden hankkimiseen tai jos työn tekemiseen ylempää organisaatiosta määrätty aika ei mahdollista työn suunnittelua ja turvallista suorittamista.

Vastuiden määrittely lisää myös työhyvinvointia

Riskienhallinnan lisäksi vastuiden oikeudenmukainen määrittäminen lisää työntekijöiden turvallisuuden tunnetta ja siten työhyvinvointia. Työn tekeminen on vähemmän stressaavaa, kun työntekijä tietää mitä häneltä odotetaan.

Ei pomottamiskulttuuria tai digi -delegointia

Vastuita ja valtuuksia ei tietenkään pidä käyttää väärin. Ylimmän johdon tehtävä on seurata ja huolehtia ettei näin käy. Pomottamiskulttuuri ei ole tätä päivää. Vastuu jostain asiasta ei myöskään tarkoita, että se asia pitäisi hoitaa yksin tai välttämättä edes itse, mutta kylläkin huolehtia, että asia tulee hoidettua. Varsinkin nyt pandemian etätyöaikana olen havainnut lisääntynyttä toimintatapaa delegoida työtehtäviä eteenpäin sähköpostilla ja kuitata asia sillä hoidetuksi, ilman edes vastaanottajan kuittausta. Jos tämä on tutun vastaanottajan kanssa sovittu ja hyväksytty toimintatapa, se voi olla ok. Oman yrityksen ulkopuolelle tällainen digi-delegointioikeus ei voi ulottua, ihan jo siitä syystä, että vieraan yrityksen sähköpostikäytännöt eivät ole tuttuja; lomavastaajien käyttö, roskapostisuodattimet ja yleisesti ottaen saapuvien viestien lukumäärä ja priorisointi.

Hätätilanteessa riko lasi

Hätätilanteessa käytä organisaatiokaaviotaHyvin toimivassa yhteisössä asioista keskustellaan, huomioidaan eri näkemyksiä mahdollisimman monipuolisesti, töitä ja osaamista jaetaan, työntekijöiden kuormitusta seurataan, työkaveria autetaan eikä kukaan käytä valtaoikeuksiaan pomottamiseen. Selkeät ja yksiselitteiset vastuut on kuitenkin hyvä olla määriteltynä, tiedostettuna ja mielellään myös harjoiteltuna. Hätätilanteessa lasin takaa pitäisi löytyä jotain käyttökelpoista; ajantasainen, tiedostettu ja harjoiteltu toimintamalli.

Facebooktwittermail

Written by N Consult Oy · Categorized: Blogi, Laatu, Työturvallisuus, Yleinen · Tagged: ISO 9001, johtaminen, Laatujärjestelmä, Organisaatiokaavio, riskienhallinta

syys 14 2018

Työturvallisuuslakia kannattaa noudattaa

Käräjäoikeuden tuore päätös, sakkoja työturvallisuusrikoksesta (RL 14.9.2018) muistuttaa työnantajan vastuusta työkoneiden ja työmenetelmien vaarojen arvioinnissa ja havaittujen vaarojen poistamisessa.

”Teknisiä suojaamistoimia ei voi korvata varoittamalla työntekijöitä vaarasta, esim. kieltämällä laittamasta käsiä vaara-alueelle.”

”Konkreettista tapaturmaa ei tarvitse sattua rikoksen täyttymiseksi.”

Suojaamisen puutetta perustellaan usein joko työn hidastumisella tai suojainten kalliilla hinnalla. Entä vaihtoehto, kun se paras työntekijä jää tapaturman takia pitkälle sairauslomalle tai pahimmassa tapauksessa kokonaan työkyvyttömäksi?

Tuskin kukaan työnantaja on välinpitämätön työntekijöiden mahdollisesta inhimillisestä kärsimyksestä vahingon sattuessa. Mutta, vaikka unohdettaisiin kokonaan tapaturmasta aiheutuva työntekijän ja ehkä jopa työntekijän perheen inhimillinen kärsimys, on tapaturmariskin minimoiminen työnantajalle taloudellisesti järkevää.

Sairausajan kokonaiskustannus

Sairausajan kustannus työnantajalle riippuu alasta ja yrityksen mahdollisuudesta järjestellä töitä. Lakisääteinen tapaturmavakuutus korvaa sairausajan ansionmenetyksen, mutta työnantajan maksettavaksi jää  liuta muita, ei niin suoraviivaisesti laskettavissa olevia ja siksi helposti unohtuvia kuluja. Mahdolliset kustannukset tuuraajasta tai muiden työntekijöiden ylitöistä, uusien työntekijöiden työhön perehdyttämisestä, esimiesten lisätyöstä työnjärjestelyssä, tapaturman selvittämisen hallinnollisesta työstä, työkoneen mahdollisesta seisokista, töiden myöhästymisistä aiheutuvista asiakasreklamaatioista jne. Pahassa tapaturmassa tähän lisätään vielä koko muun organisaation henkinen kärsimys ja työtehon laskeminen tapahtumaa puitaessa. Ja ne työturvallisuusrikoksesta annettavat sakot. Ja yrityksen, omistajien ja esimiesten julkinen badwill. Ja myös syylliseksi todettavien esimiesten henkinen kärsimys (olettaen, että esimiehet eivät ole täysin empatiakyvyttömiä).

Tuolle kaikelle kun laskee hinnan ja sitten laskee tapaturman todennäköisyyden, saa rahamäärän joka varmuudella kannattaa sijoittaa suojavälineisiin ja / tai turvallisemman työtavan työaikamuutoksesta aiheutuviin kustannuksiin…työturvallisuuslakia kannattaa noudattaa - vahinkopyramidi

…kunhan huomioi tapaturman todennäköisyyttä mietittäessä, että jos ei pitkään aikaan ole sattunut mitään vaikka asioille ei olekaan tehty mitään, on se yleensä indikaattori sille, että töitä on tehty kauan hyvällä tuurilla ja pian sattuu…

…ja että työvälineiden ja -menetelmien turvallisuutta yhdessä työntekijöiden kanssa suunniteltaessa tulee ehkä mietittyä ja suunniteltua työn tekemistä muutenkin, työntekijöiltä löytyy kehitysideoita ja työtehon vähenemiseksi ajateltu turvallisuusmuutos osoittautuukin työtehon paranemiseksi.

Inhimillistä tekijää työssä ei voi poistaa. Työnantaja ei voi omilla toimillaan estää sitä, että työntekijät voivat töissä joskus olla väsyneitä, vähän sairaita tai muusta kuin työstä johtuvan asian takia huolimattomia ja muissa ajatuksissa. Siksi työolosuhteet pitäisi rakentaa väsyneen ja huolimattoman työntekijän eikä optimitilanteen mukaan.

Työturvallisuuslakia kannattaa noudattaa siksi että se kannattaa.

Saanko auttaa?

P.S. Jos haluat tiedon uusista kirjoituksista, tilaathan uutiskirjeen!

 

Facebooktwittermail

Written by N Consult Oy · Categorized: Työturvallisuus · Tagged: konsultointi, sairausaika, suojaustoimet, tapaturma, turvallisuus, työkyvyn hallinta, työmenetelmät, työnjärjestely, työteho, työturvallisuus, työturvallisuuslaki, työvalineet, vaarojen arviointi

touko 11 2016

Vastaavan mestarin vastuu

17.02.2015 15:09 | Tanja Nieminen

http://www.rakennuslehti.fi/2015/02/saton-katastrofaalinen-asuntokohde-nain-hovioikeus-ratkaisi/

Mielenkiintoinen päätös monin tavoin. Vastaavan mestarin valtavan suuresta lakisääteisestä vastuusta olen käynyt mielenkiintoisia debatteja. Lopputulemana on usein ollut, ettei kukaan ryhtyisi vastaavaksi mestariksi jos oikeasti tiedostaisi vastuun suuruuden.

Laatujärjestelmätyössä yksi tärkeimmistä oppimistani asioista on ollut, että vastuut pitää olla paitsi määritelty, erityisesti myös tiedostettu. Vastuiden, valtaoikeuksien ja työkalujen pitää vastata toisiaan.

Hovioikeuden päätöksen mukaan konsulttisopimuksella toimineen vastaavan mestarin vastuuvelvollisuus koskee vain niitä virheitä, jotka näytettiin tulleen vastaavan työnjohtajan tietoon. Jos konsultti vastaavana mestarina ei vastaakaan, kuka vastaa?

Normitilanne työpaikoilla. Asiat kuuluvat töitään ammattimaisesti hoitaville työntekijöille, eikä vastuita erikseen määritellä. Tarkoittaa, ettei kukaan tarkista, että asiaa oikeasti hoitavalla henkilöllä on tehtävän hoitamiseen tarvittavat tiedot, oikeudet, osaaminen ja työkalut.

Saanko auttaa?

P.S. Jos haluat tiedon uusista kirjoituksista, tilaathan uutiskirjeen!

 

Facebooktwittermail

Written by N Consult Oy · Categorized: Laatu, Työturvallisuus · Tagged: konsultointi, Laatujärjestelmä, oikeudet, osaaminen, rakennusalan työturvallisuus, työnjärjestely, työturvallisuus, työturvallisuuslaki, vastuunjako

touko 11 2016

Rakennusalan turvallisuusmääräykset

13.10.2015 11:49 | Tanja Nieminen

Kypärä painaa rakennusmiesten niskoja eläkekuntoon

Olisikohan niin, että pakottava laki on jo tehnyt sille tarkoitetun tehtävän ja saanut aikaan merkittävän asennemuutoksen rakennustyömailla. Ilman lakimuutosta työmailla ei edelleenkään pidettäisi kypärää, eikä muita turvavarusteita.

Silti, melko masentavaa että kaikki järkevät asiat täytyy säädellä lailla, jolloin niistä väkisin tulee joissakin tilanteessa järjettömiä. Merkittävä osa rakennusalan toimijoista ei tunne edes 20 prosenttia alaa säätelevistä pakottavista työsuojeluun ja työturvallisuuteen liittyvistä laeista. Kun koulutuksessa on sanktioiden pelossa pakko keskittyä pakottaviksi säädettyjen lomakkeiden täyttämiseen, asia lomakkeiden taustalla unohtuu kokonaan.

Koneturvallisuudessa siirryttiin 2009 lakisääteisistä säännönmukaisista tarkastuksista työnantajaa sitovaan ns. jatkuvan tarkastamisen periaatteeseen, mikä itse asiassa jättää työntantajalle isomman vastuun. Nyt voisi olla työturvallisuusasioissa vastaavan järkeistämisen aika. Harkintavaltaa voi ja pitäisi antaa työnantajalle – työnantajan vastuuta yhtään vähentämättä.

Kaikissa rakennustöissä ei tarvita kypärää, eikä erilaisten työsuojeluohjelmien, riskiarviointien ja vastaavien lomakkeiden kopiointi netistä edistä työturvallisuutta. Pääosa pakottavasta lainsäädännöstä voitaisiin korvata lainsäädännön tavoitteiden kirjaamisella. Työnantajan ja työsuojeluhenkilöstön tehtäväksi voisi jäädä miettiä yritys- ja työmaakohtaiset toteutuskeinot.

– Less is more –   työturvallisuudessakin.

Saanko auttaa?

P.S. Jos haluat tiedon uusista kirjoituksista, tilaathan uutiskirjeen!

Facebooktwittermail

Written by N Consult Oy · Categorized: Työturvallisuus · Tagged: konsultointi, määräykset, rakennusalan työturvallisuus, rakennustyön turvallisuus, turvallisuus, työsuojelu, työturvallisuus, työturvallisuuslaki

Footer

N Consult

Rahakamarinportti 3 B
00240 Helsinki

Verkkolaskut

Verkkolaskuosoite:
OVT-tunnus:
003705770338
Operaattori
Apix Messaging Oy:

(003723327487)

Tanja Lahti

040 – 553 3784
nc@nconsult.fi

Suomen_Asiakastieto_VahvimmatPlatina_2015-2023LuotettavaKumppani_NConsultOy

 

Yhteydenotto

·Toteutus ja ylläpito MMD Networks Oy & N Consult Oy·