• Hyppää pääsisältöön
  • Hyppää alatunnisteeseen

N Consult Oy

Autokal ERP –järjestelmä myynti, käyttöönotto ja koulutus - Laatujärjestelmäkonsultointi ja ylläpito - Johdon konsultointi ja projektityöt - Taloushallinnon, raportoinnin, IT –järjestelmien ja hallinnon muutosprojektit - Työturvallisuuskoulutus ja -konsultointi

  • Etusivu
  • Palvelut
    • Laatujärjestelmäkonsultointi
      • Standardoidun ISO johtamisjärjestelmän rakentaminen
      • ISO 9001 laatujärjestelmä
      • ISO 14001 ympäristöjärjestelmä
      • ISO 45001 työterveys- ja turvallisuusjärjestelmä
    • Yrityksen kehittäminen ja muutosprojektit
    • Työturvallisuuskonsultointi
    • Työturvallisuuskoulutus
    • Dokumenttikauppa
  • Autokal
    • Autokal III – johtaminen
    • Autokal III – laadunvarmistus
    • Autokal III – seuranta
    • Autokal III – videot
    • Autokal III – käyttäjät
  • Idea
  • Referenssit
  • Blogi
  • Yhteystiedot

Blogi

joulu 20 2024

Riskeistä mahdollisuuksiin

Kirjoitin viime vuodenvaihteen blogissani riskien hallinnasta ja varautumisesta. Siitähän nämä konsultoimani johtamisjärjestelmätkin lähtevät – riskiperusteinen lähestymistapa on kaikkien standardien a ja o. Nyt on ihan valtiovallalta tullut kootut ohjeet varautumiseen. Tärkeitä asioita tietysti, mutta…

…tuntuu, että riski- ja mörköajattelua tulee joka tuutista jo ihan liikaa. Yhdessä loppuvuoden auditoinnissa koin itse pienen herätyksen, kun auditoija huomautti, että laatujärjestelmässä mahdollisuudet pitää käsitellä täsmälleen samalla intensiteetillä kuin riskitkin. Loistava huomautus. Ja tämä huomautus ei siis mitenkään koskenut auditoitavan yrityksen toimintaa vaan minun rakentamani järjestelmän rakennetta, minkä olen vuosien saatossa oppinut muualta tulleista vaatimuksista.  Pieni huomautus, joka herätti kuitenkin syvemmin miettimään sekä omaa toimintaa että yleisesti yritysten tilaa Suomessa tällä hetkellä.

Onneksi Suomessa on paljon yrityksiä, jotka jatkuvasti miettivät uusia mahdollisuuksia ja uskaltavat myös ottaa riskejä. Valitettavan paljon on myös toisenlaisia, kokonaan poteroituneita yrityksiä. Kaikkein laiskimmin toimintaansa kehittävät yritykset, joilla menee ”ihan hyvin”. Jo saavutetun menettämisen riski nähdään helposti isompana kuin uusien asioiden tuomat mahdollisuudet. Riskit pitää tietysti tunnistaa, ettei tehdä pölhöjä. Faktat tulee olla selvillä. Pelkällä jatkuvalla riskien välttämisellä mennään kuitenkin pikkuhiljaa taaksepäin.

Viimeisimmissä Suomen talousennusteissa kummasteltiin sitä, että kuluttajat Suomessa ovat enemmän alkaneet säästää pahan päivän varalle kuin kuluttaa, eikä talouskasvu siksi lähde liikkeelle. Eivätkä yritykset investoi. En ihmettele yhtään. Lähes kaikki julkinen viestintä ja uutisointi keskittyy tällä hetkellä taantuma- ja kriisiuutisiin. Riskeihin, ei mahdollisuuksiin. Kuitenkin kun miettii minkälaisista kriiseistä viimeiset neljä vuotta on selvitty, minusta pitää ihailla suomalaisten resilienssiä ja sopeutumiskykyä. Korona kohteli useita maita melko yhtäläisesti, mutta Venäjän sanktiot osuivat Suomeen paljon kovemmin kuin moniin muihin maihin. Pakon edessä täällä osataan edelleen toimia ja selviytyä.

Toivoisin tulevalle vuodelle paljon enemmän positiivisten asioiden ja mahdollisuuksien miettimistä. Riskit ja valmiussuunnitelmat kyllä pysyvät takataskussa käytettäväksi tarvittaessa, mutta ne eivät saisi olla toiminnan ja varsinkin viestinnän ensisijaisina moottoreina. Aiemmassa blogissani (linkki) olen kirjoittanut höpöttelyn, nauramisen ja luppoaikojen tärkeydestä kaikenlaisen uuden kehittämisen edellytyksenä.  Luovuus tarvitsee löysää, myös työpaikoilla. Eikä mokaaminen ole niin vakavaa, vakavampaa on se jos ei yritä. ”Muutkin mokaa” olisi oikein hyvä tsemppibiisi tulevalle vuodelle.

Rentoa joulun aikaa ja positiivista ja uusien mahdollisuuksien täyttämää uutta vuotta 2025 teille kaikille!

Written by N Consult Oy · Categorized: Blogi, Laatu, Yleinen · Tagged: ISO9001, johtaminen, mahdollisuudet, riskit

marras 01 2024

Konsultilla on aina aikaa

Onko konsultti tekijä vai opettaja? Vai jotain siltä väliltä? Tähän kysymykseen törmään omassa työssäni vähän väliä. Asiakkaiden odotukset ainakin vaihtelevat laidasta laitaan.

Kun uusi asiakas tilaa konsultin, alkaa ensin yhteisymmärryksen etsiminen siitä, mitkä ovat tämän asiakkaan odotukset ja halu itse paneutua konsultoitavaan asiaan. Käytännössä tason näkee vasta kun aloitetaan työt. Siksi en koskaan voi myydä esim. johtamisjärjestelmän rakentamista urakkana muuta kuin aloituksen osalta. Avaimet-käteen sertifikaatin tarjoajiakin markkinoilla kuulemani mukaan on. Jos konsultti yksikseen kirjoittelee omiaan, tuurilla voidaan näin saada jopa ensimmäinen sertifikaatti, mutta se ei todellakaan palvele ketään, eikä sellaista pysty kukaan ylläpitämään.

Aloittaessani konsulttina reilut 10 vuotta sitten, pidin itsestään selvänä asiana, että konsultti perehtyy asiakkaan ongelmiin, potkaisee tarvittavat muutokset käyntiin aluksi vahvasti itse mukana tekien, mutta selvänä tavoitteena tekemisen rinnalla kouluttaa asiakkaan oma henkilökunta huolehtimaan muutoksesta johtuvista asioista jatkossa itse. Joskus kuitenkin törmään odotuksiin siitä, että konsultti tulee ratkaisemaan ongelmat ilman että yrityksessä kenenkään tarvitsisi tehdä tai muuttaa mitään. Ei toimi. Johtamisjärjestelmien rakentamisessa minulta kysytään aina milloin konsultilla olisi aikaa. Turvallisesti voin vastata, että konsultilla on aina aikaa, jos teillä itsellänne on.

Konsultin tärkein tehtävä on tehdä itsensä tarpeettomaksi. Useimmiten näin käykin, mutta hankaluuksia tulee silloin kun asiakas ei oikeasti halua oppia eikä muuttaa mitään omassa toiminnassaan. Laihdutuslääkäreiltä tuttu sanonta: ”jos mikään ei muutu, mikään ei muutu” pitää kutinsa myös yritystoiminnassa. Laihdutuslääkäristä, PT:stä tai yrityskonsultista ei ole hyötyä, jos ei ole itse valmis panostamaan asiaan ja muuttamaan jotain. Ammattilainen antaa hyviä työkaluja ja vinkkejä, auttaa ja ohjaa, mutta varsinainen työ täytyy valitettavasti tehdä itse.

Ja tämä oli todella surkea myyntipuhe 😉.

Written by N Consult Oy · Categorized: Blogi, Laatu, Yleinen · Tagged: ISO9001, Johtamisjärjestelmät, konsultointi, Laatujärjestelmä, standardoitu johtamisjärjestelmä

kesä 03 2024

Vastuullisuustermeistä löytyy faktatietoakin

Taksonomia, CSRD, ESRS – mikä on pakollista, kenelle ja mistä löytyy se pakottava laki?

Näistä tulee nyt asiakkailta paljon kyselyjä. Keitä ne koskevat, miten niitä seurataan ja mikä on sanktio, jos niitä ei noudata. Asiaa ei helpota se, että markkinoilla on kuulemma vähemmän vastuullisia konsultteja, jotka kauppaavat PK -yrityksille vastuullisuusraportointikoulutuksia ja järjestelmiä ”pakollisina”. Luotettavaa faktatietoa on hankala löytää kaiken kohinan seasta.

Pakollista raportointi tulee lähivuosinakin olemaan vain isoille tai pörssilistatuille yrityksille. Yhdentekevää tämä ei toki ole pienemmillekään, koska isot yritykset raportoivat myös alihankintaketjuistaan ja raportointipyyntöjä tulee sitä kautta varmasti valumaan isommilta yrityksiltä myös heidän toimittajilleen. Se on kuitenkin eri asia kuin lain velvoittama pakollisuus.

Faktatietoa löytyy laista

Pakottavaa on direktiivi CSRD, jonka sisältö on siirretty Suomen kansalliseen kirjanpitolakiin, kts. Laki kirjanpitolain muuttamisesta 1249/2023. Alla on lyhennelmä siitä, ketä se koskee. Jos olet epävarma, kurkkaa Finlexiin. Lain lopusta löytyy voimaantulosäännös, jossa määritellään tyhjentävästi keitä laki missäkin vaiheessa koskee. Samasta laista löytyy tietysti myös faktatiedot mitä pitää tehdä, jos kuulut raportointivelvoitteen piiriin.

Lain valvonnasta on määrätty Suomen tilintarkastuslaissa, löytyy Finlexistä nimellä Laki tilintarkastuslain muuttamisesta 1250/2023.

Kenelle CSRD on pakollista?

CSRD on EU:n kestävyysraportointidirektiivi. Suomessa direktiiviä sovelletaan siis em. kirjanpitolain ja tilintarkastuslain säännöksillä. Laki on pakollinen asteittain:

2024 alkaen yleisen edun kannalta merkittävät yhteisöt ja sellaisten konsernien emoyhtiöt, jossa on vähintään 500 työntekijää

2025 alkaen kaikki yritykset, jolla 2 ehtoa seuraavista kolmesta täyttyy:

  • tase min. 20 milj. eur
  • liikevaihto min. 40 milj. eur
  • työntekijöitä min. 250 hlö

2026 alkaen pörssilistatut PK yritykset tietyin rajoituksin

2028 alkaen EU ulkopuoliset yritykset, joiden EU- liikevaihto min. 150 milj.

Lisäksi on velvoitteita muutenkin eritysraportoinnin kohteena oleville mm. finanssi- ja vakuutusyhtiöille.

Raportin laatimisen standardit ESRS

Jos pakollinen raportointivelvollisuus em. kriteereillä täytyy, raportointi tehdään ESRS – standardien (European sustainability reporting standards) mukaisesti. Toistaiseksi julkaistujen standardien 1 ja 2  tekstit löytyvät suomeksi EU:n lakikirjasta eli EUR-Lex- sivuilta https://eur-lex.europa.eu/homepage.html  hakusanoilla esrs1 ja esrs2. Ennen hakua valitse kieli. Sivun oikeassa yläkulmassa on kielivalinta -palkki, josta löytyy myös suomi.

Seuranta ja sanktiot

Direktiivin pakottavat säännökset on kirjattu Suomessa kirjanpitolakiin ja tilintarkastuslakiin, joten noudattamatta jättäminen on sanktioitu kuten muukin virheellisen tai puutteellisen kirjanpitotiedon antaminen.

Tilintarkastaja tarkastaa raportoinnin olemassaolon ja oikeellisuuden. Jos siinä on oleellisia puutteita tai virheitä, siitä tulee merkintä tilintarkastuskertomuksen yhteyteen tai rinnalle tulevaan kestävyysraportoinnin varmennuskertomukseen. Raportti toimitetaan PRH:lle muun tilinpäätösaineiston yhteydessä. Lisäksi sen oleelliset tiedot tulee lain mukaan julkaista yrityksen nettisivuilla. Tilintarkastajan negatiiviset merkinnät näkyvät yrityksen luottotiedoissa ja voivat vaikuttaa yrityksen luottokelpoisuuteen.

Miten direktiivi vaikuttaa pienempiin yrityksiin?

Raportointivelvolliset yritykset pyytävät todennäköisesti kestävyystietoja toimittajiltaan. Siten osa raportointivaatimuksista tulee valumaan myös pienemmille yrityksille. Ainakin omia suoria ja ostetun energian vuosittaisia määriä ja sitä kautta niiden hiilidioksidipäästöjä kannattaa alkaa seurata. Jos nyt on hiljaista, niin kuin monilla aloilla on, kannattaa dataa ja raporttipohjia muutenkin alkaa kerätä ja valmistella.

Vapaaehtoinen taksonomia rahoitukseen

Taksonomia liittyy rahoitukseen ja on eri asia kuin pakollinen raportointidirektiivi. Tarkoituksena on ohjata investointeja vihreään siirtymään vähentämällä viherpesua ja tarjoamalla edullisempaa rahoitusta oikeasti vastuullisille investoinneille.

Taksonomialla määritellään rahoittajien avuksi kriteerit, joilla ne voivat luokitella investointeja kestävän kehityksen mukaisiksi investoinneiksi. Taksonomialuokitusta käytetään myös EU:n tukirahoja jaettaessa. Taksonomiassa määritellään tarkemmin eri ympäristötavoitteet:

  • ilmastonmuutoksen hillintä
  • ilmastonmuutokseen sopeutuminen
  • vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu
  • siirtyminen kiertotalouteen
  • ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
  • biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen

Taksonomia-asetus löytyy suomeksi (ja kaikilla muillakin EU:n kielillä) EU:n lakikirjasta eli EUR-Lex  -sivuilta hakusanalla EU2020/852. Asetuksen lisäksi EU komissio antaa tarkemmat tekniset arviointikriteerit kullekin yllä mainitulle ympäristötavoitteelle. https://eur-lex.europa.eu/eli/reg/2020/852/oj 

Jos em. lakifaktat eivät sytyttäneet ja haluat tai tarvitset lisätietoa, konsultti on toki käytettävissä, ole yhteydessä!

Written by N Consult Oy · Categorized: Blogi, Yleinen · Tagged: csrd, esrs, taksonomia, vastuullisuusraportointi, ympäristö, ympäristöraportointi

tammi 15 2024

Osaatko sinä olla hyvä alainen?

Esimiestyöstä ja esimiesten vastuista puhutaan tosi paljon. Esimiesten pitäisi olla lähes superihmisiä, jotka sen lisäksi että huolehtivat yrityksen liiketoiminnan sujumisesta, huolehtivat alaistensa hyvinvoinnista ja pikkuhiljaa myös ilmastokriisistä, maapallon kestävyydestä ja muutamasta muusta pikku asiasta. Hyvä esimies tarvitsee hyviä alaisia.

Mietitkö koskaan, millaiset eväät sinun esimiehesi on saanut työhönsä? Tai millaista tukea hänen esimiehensä tähän työhön antaa – jos minkäänlaista? Jo laki asettaa esimiehille valtavasti vastuuta ja velvoitteita, toimialasta riippumatta ja lisää tuntuu tulevan koko ajan. Monet esimiestehtävissä toimivat eivät edes tiedä puoliakaan niistä velvoitteista, jotka heitä koskevat. Kaikkea ei voi tietää eikä kaikkea voi aina ajatella. Esimiehille tulee virheitä ja lapsuksia. Tärkeää olisi käsitellä virheet jotta niistä voitaisiin oppia.

Useimmiten olisi hyvä voida luottaa siihen, että esimies (-kään) ei tee virheitä tahallaan. On se sitten loukkaava puhe, alaisen dissaaminen, toiminnan kannalta tyhmä päätös, tärkeän tiedon kertomatta jättäminen tai mikä tahansa muu väärältä tuntuva asia. On toki myös ihmisiä, jotka tahallaan haluavat loukata toisia tai eivät kerta kaikkiaan piittaa. Useimmat meistä kuitenkin haluavat tehdä työnsä – myös sen esimiestyö – hyvin.  Kun esimiehesi mokaa, sanotko siitä hänelle ja annat myös hänelle mahdollisuuden korjata tai selittää miksi? Virheitä ei voi käsitellä, jos niistä ei puhuta. Myös esimies tarvitsee palautetta. Ihan liian usein isotkin asiat yrityksissä menevät metsään ja ihmisillä on paha olla siksi, että asioita ei sanota ääneen. Esimies ei ole superihminen.

Itse esimiestehtävissä toimiessani syyllistyin varmasti kaikkiin mahdollisiin virheisiin, erityisesti mikromanageeraamiseen ja ohi johtamiseen. Pahoina päivinä en varmasti tervehtinyt kaikkia työntekijöitä ystävällisesti tai kysellyt kuulumisia. Suorapuheisena olen töksäytellyt virheistä ja loukannut ihmisiä. Minulla on kuitenkin aina ollut se onni, että on ollut työntekijöitä, jotka ovat luottaneet ja tulleet sanomaan, että tarkoitus oli varmaan hyvä, mutta nyt ei mennyt ihan putkeen… Vain tiedostettuja virheitä voi korjata.

Hyvä esimies tarvitsee hyviä alaisia. Kokeile antaa palautetta esimiehellesi – hyvää tai huonoa. Erityisesti silloin, kun hän ei sitä tajua pyytää.

Written by N Consult Oy · Categorized: Blogi · Tagged: Esimiestyö, jatkuva parantaminen, Palautteen antaminen

joulu 18 2023

Tuurilla vai taidolla vuoteen 2024?

Minulta silloin tällöin kysytään, että pitääkö aina maalata piruja seinälle ja miettiä asioita negatiivisuuden kautta… ? Niin –  sitä riskien tunnistaminen käytännössä on, pahojen skenaarioiden miettimistä. Konsultoimani ISO -standardin mukaiset johtamisjärjestelmät pohjautuvat kaikki riskiperusteiseen lähestymistapaan. Tunnistetaan ensin riskejä ja mietitään sitten keinoja niiden hallitsemiseksi. Menestys ei ole sattumaa, vaan suunnitelmallisen ja pitkäjänteisen harjoittelun tulos. Hyvällä tuurilla voi toki päästä pitkälle, mutta yhtä hyvin voi olla, ettei pääsekään…

Riskien tunnistaminen vaatii mielikuvitusta

Presidentti Niinistö sanoi jokin aika sitten haastattelussa, että hän patisti työryhmää miettimään kaikkia mahdollisia ilkeyksiä mitä naapuri voisi tehdä ja todella käyttämään mielikuvitustaan. Jos ei mietitä minkälaisia pahoja lopputulemia voisi olla, ei pystytä myöskään varautumaan. Minusta tuo oli ihan hieno ohje. Ei se tarkoita, että pitäisi joka hetki elää peläten, että kaikki pahat lopputulemat toteutuvat, vaan mielestäni ihan päinvastoin. Kun tekee sen mitä voi, voi olla paljon rauhallisemmin mielin.

Viime päivinä hämmennystä on aiheuttanut tutkija Salonius -Pasternakin puheet reserviläisten kuntokuurista ja kotitalouksien varautumisesta. Tutkija käytti mielikuvitustaan. Ukrainan sodan ja siitä seuranneen sähkökriisin alkaessa suomalaiset oma-aloitteisesti hamstrasivat patteriradioita, taskulamppuja, joditabletteja ja kotivaraa. Natoon liittymisen ja jatkuviin sotauutisiin väsymisen jälkeen nuo alkavat vähän unohtua.

Miksi pahoja lopputulemia pitäisi kuvitella?

Minulle riskiperusteinen ajattelumaailma tuntuu jotenkin luontevalta. Ei mielestäni se, että miettii mitä kaikkea voisi sattua, tarkoita että ajattelisi että välttämättä tai todennäköisesti niin sattuisi. Mutta jos on varautunut tunnistettuihin riskeihin, voi paremmin käyttää paukkuja väistämättä eteen tulevien, tunnistamattomien riskien hallitsemiseen. Maailmaa ja elämää ei voi hallita, mutta jokainen voi silti tehdä oman osansa oman ja lähipiirin turvallisuuden ja normaalien toimintojen sujuvuuden parantamiseksi. Koskien yhtä lailla maanpuolustusta, jokapäiväistä kotielämää kuin yritystoimintaa.

Kyberturvallisuuskeskuksen johtajan mukaan jokaisen suomalaisen tärkein maanpuolustustehtävä on pitää omasta tietoturvastaan huolta – koskien sekä yrityksiä että yksityishenkilöitä. Yhtä lailla mielestäni jokaisen velvollisuus on – omien mahdollisuuksiensa mukaan – varautua pitämään huolta itsestään ja lähipiiristään. Jos et itse voi olla auttaja, autat muita parhaiten huolehtimalla siitä, ettei sinusta itsestäsi tule autettava.

Korona, sähkökatkot, Kiinan toimitusvaikeudet ja Venäjän sanktiot ovat antaneet osviittaa siitä, miten valtavan monimutkainen ja riippuvainen toimitusketju elinympäristömme tänään on.  Kaikkien yritystoiminnan riskien tunnistaminen on siksi kutakuinkin mahdotonta. Silti on paljon asioita, joita voimme tehdä.

Varautuminen ja ennakointi on riskien hallintaa

Varautuminen ja ennakointi muistuvat mieleen aina silloin kun jotain sattuu omassa lähiympäristössä. Tapaturmaohjeistusta ja toimintatapojen muutoksia tehdään usein vasta sattuneiden onnettomuuksien tai vähintään läheltä piti – tilanteiden seurauksena. Tapaturmatutkinnassa on kuitenkin aina tunnistettavissa hetki, jolloin tapaturma olisi voitu estää tai vähintäänkin sen seurauksia lieventää. Sama asia koskee useimpia muitakin yritystoiminnan riskejä. Mitä riippuvaisempia olemme mistä tahansa yksittäisestä toimittajasta, asiakkaasta, ohjelmistosta, työntekijästä tai mistä tahansa olosuhteesta, sitä paremmin meidän tulisi varautua tälle toimijalle tai olosuhteelle mahdollisesti tapahtuviin riskeihin. Hyvällä tuurilla riskit eivät toteudu. Fiksumpaa olisi toimia taidolla eikä tuurilla.

Mistä me olemme riippuvaisia?

Olisiko teillä alkavana vuonna aikaa istua hetkeksi alas ja miettiä oman yrityksen ja oman toiminnan riskejä? Mistä tai kenestä olemme riippuvaisia? Mitkä asiat ovat meidän toiminnassamme kriittisiä, mikä niitä voisi uhata ja miten siinä tapauksessa pärjäisimme? Oli se sitten myrskyvaurio, tulipalo, pidempi sähkökatko, kyberhyökkäys, satamasaarto, avainasiakkaan tai toimittajan konkurssi tai vaikka avaintyöntekijän paha liukastuminen kadulla. Miten voimme ennakoida näitä riskejä? Mitä riskejä voimme ehkäistä tai ainakin pienentää riskin toteutumisen todennäköisyyttä? Mitä teemme, jos pahin kuitenkin sattuisi? Miten voimme vähentää seurausten vaikutuksia?

Riskienhallinnan harjoittelemisen voi aloittaa kotona tutustumalla osoitteeseen www.72tuntia.fi. Tehdään se mihin voidaan vaikuttaa ja opetellaan sopeutumaan niihin mihin ei voida. Kotona ja töissä. Ennakointi ei ole pessimismiä, vaan järkevää toimintaa. Laastaria kannattaa pitää kaapissa, vaikka sitä ei ikinä toivoisi tarvittavan. Merimies ei toivo myötätuulta vaan opettelee purjehtimaan.

Konsultti toivottaa kaikille oikein mukavaa ja rauhallista joulun aikaa ja turvallista ja menestyksekästä Uutta Vuotta 2024!

Tästä linkistä voit ladata 2024 kalenterin, vaikka työpöydän taustakuvaksi.

Written by N Consult Oy · Categorized: Blogi, Laatu, Työturvallisuus, Yleinen · Tagged: ISO 9001, Riskien hallinta, turvallisuus

  • Sivu 1
  • Sivu 2
  • Siirry seuraavalle sivulle »

Footer

N Consult

Keilaranta 9
02150 Espoo

Verkkolaskut

Verkkolaskuosoite:
OVT-tunnus:
003705770338
Operaattori
Apix Messaging Oy:

(003723327487)

Tanja Lahti

040 – 553 3784
nc@nconsult.fi

Suomen_Asiakastieto_VahvimmatPlatina_2015-2023LuotettavaKumppani_NConsultOy

 

Yhteydenotto

·Toteutus ja ylläpito MMD Networks & N Consult Oy·